Kevätmielellä

Laiteltiin kevättä typyjen kanssa. Silkkipaperista askarreltiin "aurinko" ikkunaan eli keltainen kukka pääsiäistä odottamaan. Samoin myös risukranssi sai pääsiäisilmeen, kun metsäretkellä tyttöjen kanssa isompi löysi kaksi käpyä. Itse sai maalata kävyt oman maun mukaan ja äiti kiinnitti kuivaneet koristeet kranssiin. Itse tekemällä tuli parempi kuin hyvä. Vanhaan pääsiäisruohokoriin laiteltiin ohrat kasvamaan ja muissa ruukkusissa kasvaa pelargonit ja kelloköynnökset. Hyllyllä odottavat krassin ja auringonkukansiemenet. Sulaisipa loputkin lumet niin viherpiipertäjä sais tökätä kädet multaan myös ulkona. Kesä sais tulla.

Keväinen risukranssi

Syksyllä tekemäni kranssi puolukanvarvuista alkoi tummua näillä aurinkoisilla kevät-keleillä. Se oli elämäni ensimmäinen omatekemä kranssi. Revin puolukanvarvut irti metallirinkulasta ja päätin tehdä risuista kranssin jo olemassaolevaan rinkulaan. Risukranssiin saa kivasti pääsiäistunnelmaa lisättyä jollain koristeella. Vielä en kuitenkaan ole sopivaa koristetta löytänyt. Aikaa pääsiäiseen onneksi vielä on.

Aloitin kranssin pyörittelemällä pohjalle pari pajunoksaa. Sen jälkeen aloitin kiinnittämään parin koivunoksan kimppuja mustalla rautalangalla. Seuraava kimppu aina vähän lomittain edellisen kanssa. Lopuksi lisäilin jo olemassaoleviin rautalankoihin lyhyitä oksanpätkiä tekemään kranssista sopivasti huolettoman näköisen. Tyytyväinen olen elämäni toiseen kranssiaskarteluun. Mukavaa puuhaa ja kiva lopputulos. :)

Prinsessojen valtaistuin

 Meillä on jo kolmisen vuotta ollut tällainen IKEAn lasten lepotuoli. On ollut kivannäköinen ihan tuollaisenaan, mutta nyt päätin raikastaa sitä entisestään. Kankaan tilasin nettikaupasta, se kuuluu Tilda-kankaisiin. Kahden kangaskerroksen väliin ompelin vanukerroksen pehmentämään. Kangas on aika ohut ja antaa varmasti ajan kanssa hieman periksi, joten tein hupusta aika napakan. Alareunaan kiinnitin tarranauhaa, niin saa tuohon tuoliin samalla tavalla kiinni kuin tuon edellisenkin päällisen.

Aluksi meinasin maalata tuon puurungon sillä korkojakkaran maalilla, mutta puu tekee mukavan kontrastin tuon kankaan kanssa. Maali odottaa siis edelleen parempaa kohdetta.

 Kyllä on 1- ja 3-vuotiaat perheen prinsessat tyytyväisiä tuoliinsa. On äitikin. :)